Suomen kieli is doing fine
Olin 14-vuotias kun perheeseemme saapui vaihto-oppilas Brasiliasta. Vaihto-oppilasjärjestö oli asiantuntevasti tuonut lentokentälle perheitä ja oppilaita varten brasilianportugalin tulkkeja. Olin hakemassa uutta isosiskoani yhdessä isäni kanssa ja tulkki tuli tarpeeseen. Seuraavat pari viikkoa harjoittelimme yhdessä sellaisia perussanoja kuten lautanen ja haarukka, suomeksi ja englanniksi. Vaihto-oppilaamme oli tullut Suomeen oppiakseen suomen ja englannin. 12 kuukauden jälkeen kotoamme poistui englantia sujuvasti puhuva brasilialainen, joka oli oppinut puhumaan mullistavan vuotensa aikana myös suomea. Brasiliassa hän hankki opiskelujensa ohella lisätienistiä opettamalla englantia lapsille. Suomeakin hän oli tarjonnut, mutta ikävä kyllä suomen kielestä kiinnostuneita oppilaita hän ei ollut löytänyt. Tämä pulpahti mieleeni, kun luin Janne Saarikiven kolumnin: Suomen kieli on edelleen vahva kieli, mutta suomalaiset itse tyrkyttävät tilalle englantia ja seurasin siitä herän