F**K IT MILES, GIVE ME SOME PRIVACY

You're always the boss! Ever since I was born, ever since I was small, you have been the boss of me and dad and then of my little brothers! Why are you always the boss? Who made you the boss? What makes you think you can tell me what to do? Fine, my girl, I understand. I was once there, too. Screaming and crying, kicking against. It's okay. I don't need to be the boss. I'm happy to take down the mantle. Now there, I'm not the boss any longer, your dad is. Me? I'm now the boss? Does it mean I have to move my eyes up from the telephone in my hand? What does it mean? Honey, what do you expect me to do? I don't know. You're the boss now. The leader and the complaint department. I'll retire now, go to bed with my book, unless you need anything... but I guess you have it all covered. But mom, you can't just go like that?! I need to tell you that the dinner you prepared tonight did not make me happy. You said it was happiness rice and I didn...

Eräänä tuikitavallisena lokakuisena iltana lapsemme olivat menossa nukkumaan ja päivästä väsyneenä mieheni päätti myös painaa pään tyynyyn ajoissa. Avasin puhelimesta elokuvateatterin sovelluksen ja selailin illan tarjontaa. Suurimman osan olin jo nähnyt, mutta lähiteatterini esittäisi sinä iltana kortinhaltijoille erikoisnäytöksenä turkkilaisen dokumentin Kedi. Elokuva käsitteli kulkukissoja ja vaikka aihe ei suoranaisesti naulinnut kiinnostustani, päätin silti varata lipun. Voisinhan aina poistua teatterista jos dokumentti ei sattuisi kiinnostamaan. Hyppäsin pyörän selkään ja poljin kymmenen minuuttia elokuvateatterille, jossa käytin lippuna sovelluksen ID:tä. Istuin varatulle paikalleni ja katsoin koko dokumentin. Olisin voinut valita listasta minkä tahansa elokuvan ja näytöksen, jossa oli tilaa. Paikanvaraus kävi näppärästi sovelluksen kautta ja paikalla tuli olla viimeistään kymmentä minuuttia ennen elokuvan alkua tai lippu vapautettaisiin. Kertomani skenaario ei ollut poikkeu...